Leikistä, paatoksella

Kirjoitan nyt vähän leikistä. Voisin kirjoittaa uskosta, toivosta ja rakkaudesta, ne ovat suuria ja elintärkeitä asioita, mutta se olisi liikaa yhteen juttuun. Joten nyt ihan vain leikkiä, olkaapa hyvät. Ja ottakaa huomioon, kirjoitan puolen yön jälkeen ja kännykälläni vieläpä, näen vain pienen pätkän tekstiä kerrallaan mistä johtuen tämä nyt saattaa olla hyvin proosallinen juttu tällä… Jatka lukemista Leikistä, paatoksella

Hyvä päivä, ja vielä naisten!

Somesta sain aamulla tietää että on naistenpäivä. Muuten ei olisi ollut asiasta harmainta hajuakaan. Mutta sainpahan pinkkejä keväisiä tulppaaneja sen ansiosta, kun miehellekin lipsautin. Näin päivän päätteeksi ajateltuna naistenpäiväni oli kuin satukirjoissa konsanaan vaikka aurinko ei paistanutkaan, siis jos niissä olisi joitain naistenpäiviä. Ensinnäkin oli talvilomapäivä, ja se mahdollisti sen että mies otti varhaisheränneet lapset… Jatka lukemista Hyvä päivä, ja vielä naisten!

Harrastepohdintaa

Nykyään lapsiperheys on aika spesiaali harrastus. Sitä voi oikeastaan harrastaa aika monella tavalla. Aktiivisimmat harrastavat oikein kunnolla kaikkia lajeja: sormiruokailua, vaipattomuutta, luomukestovaippailua, kantoliinailua, vaatteiden ompelua, kirppistelyä, lastenrattaita ja toppapukuja (niin kuin jotkut miehet harrastavat autoja), luomuruokailua, sosetehdasta, perhepetiä. Tähän lisäksi on kaikki eri kasvatus- ja vanhemmuusharrasteet: mitä niitä nyt on, vapaa kasvatus, curling-vanhemmuus, välinpitämätön ja… Jatka lukemista Harrastepohdintaa

Arkisia ajatuksia?

Kerran yksi kaveri sanoi olevansa arki-ihminen. Sitä vähän sulattelin ja mielessäni aukesi pian kimpullinen kysymyksiä. Minkälainen ihminen on arki-ihminen? Mikä sen vastakohta on, juhlaihminenkö? Kanttorina hautajaisissa ja muissa juhlissa täällä maapallon reuna-alueilla ollessani olen nähnyt sellaisia ihmisiä, jotka eivät tykkää juhlista. Tiedättehän ne miehet, jotka eivät pue pukua päälle aina edes pakon edessä, ja heillä… Jatka lukemista Arkisia ajatuksia?

Pitkä juttu lyhyestä lenkistä

Kun on ollut mahatautia ja yksinhuoltajuutta ja taapero joka ei suostu olemaan muualla kuin sylissä ja muuta semmoista lamauttavaa, tiedättehän, niin sitten kun siitä lamaannuksesta vähän pääsee ylös niin saattaa innostua lähtemään lenkille. Siis jos aurinko paistaa ja tuikkii kutsuvasti ikkunasta sisään ja jotkut toisetkin näyttävät siellä kävelevän. Miksi en minäkin? Niin, mikäs minulla on… Jatka lukemista Pitkä juttu lyhyestä lenkistä